Nonii, sain muutama päivä sitten tietää et pääsen vaihtoo Michiganin osavaltioon jenkkeihin. Aluks toi sijoituspaikka tuli pienenä shokkina, tietenki olisin halunnut jonnekki lämpimään paikkaan, joka eroaa suomesta ilmastollisestikkin, kuten nyt esimerkiksi California, Florida, New Jersey.. Mut kaverien kannustuksen ja oman järjenkäytön jälkeen oon iha tyytyväine paikkaan, onha siel jenkeis kuitenki kaikki muu täysin erilaista ku tääl Suomessa. Oon tällane city-girl, joka on asunu koko elämänsä kaupungis ni tuntuu hassulta aatella et elokuusta lähtien asustan 10kk pienessä kaupungissa Michiganissa. Huhhuh!
Sain UP Educationilta (eli siis tältä mun vaihtarijärjestöltä) sähköpostin jossa oli kaikki tiedot tulevasta isäntäperheestäni, koulustani, sekä alueesta jossa tulen viettämään suurimman osan ajastani. Perhe vaikuttaa todella mukavalta ja avoimelta. Saan kaksi siskoa, veljen, äidin, isän, isovanhemmat sekä koiran. Tyypillinen amerikkalainen perhe. Saatoin kieltämättä ensin hieman pelästyä lukiessani että host-isäni on rehtori koulussa jonne päädyn opiskelemaan. Noh, toivottavasti saan lisämotivaatiota kahdelle viimeiselle lukiovuodelle. Ihanaa että toinen siskoistani on lähes saman ikäinen, meille tulee varmasti hauskaa yhdessä, ainakin on joku saman ikäinen jolle puhua (tottakai tulen saamaan muitakin ystäviä). Tulevassa koulussani eli Crossroads charter academys on koulupuvut, apua, ei saa käyttää ilmeisesti edes omii housui..
Tunteet on nyt vähän sekavat, suurimman osan ajasta olen innostunut lähdostä, mutta välillä tulee haikea olo, kun miettii että oon poissa suomesta (ja ihanasta turusta) lähes vuoden päivät, mitä kaikkee jää kokematta ja näkemättä täällä. Mut c'mon pääsen jenkkeihin, kielitaito paranee ja saan varmasti paljon uusii kokemuksii, itsevarmuutta ja vailmiutta elämään!! ;)
